yep. loppuhan se  vihdoin ja viimein viimeinenkin  ripari ja konfiskierros tuli kierettyy. Mitä jäi käteen?

Leiri oli rakennettu erilaisella tavalla mihin olen tottunut. Ei ollut leirijumalan palveluksia, vaan niiden tilalla oli laudekset. Kyselin, et miks näin ja vastaus oli et eihän ketään meistä aloita päivää jumiksella, mutta mielestäni eipä meistä monikaan aamurukoushetkellä. Leiri oli sen takii outo ja eikä rippileiri, et jos siel ei oo jumiksiin. Et tää on vastaa sitä mitä me opetetaan, et jos puhutaan, et jumikset on seurakunta elämän keskus, niin miten voi jättää pois leiriltä, missä pyritään kiinniittää nuoria mukaan seruakunnan toimintaa ja perinteisiin.Et puhutaanko toista ja opetetaan toista. Ihmettelen

Hyvin onnellinen olin papin päätöksestä, et päivälle tuli rukoushelminauharukoushetki taizee tilalle. Aivan oikee päätös. Muuta uutta oli ennen päiväoppitunteja pidetyty päivän insertit, missä pappi kävi päivin läpi tuntijen aiheet ja isot fakta asiat ja toisti joka päivä edelliset insertit. pidin oikeesti ideasta, kun itse tän takii pääs tunnilla soveltamaan asiaa eikä tarttenyt teoria tietoa tunkea aiheeseen. itsellini sai opetusvastuu ja kahden vetovastuupäivän lisäksi iltaohjelma/vapaa-aika vastuun. luulin et se meni hyvin vaikka puukot heiluivat. Leirille itse toin mukaan Päivän jipot(eli päivän kisat) jotka sai loistavaa palautetta leiriläisiltä, melkeen kaikki kehu niitä palauteissa, ne luuli isosten orgenisoineen sitä, mutta otan täysin kunnian itselleni.

maanantaina. huh mikä päivä. Alunperin idea oli et olisin sinä aamuna palauttanut skootterin talliin, mutta tajusin et toimistot avautuu 9 ja leirillä piti olla jo puol  9 eiku siisi vaan ajelemaan kohti leirikeskusta. Eka päivä oli tosi lepponen, empä pitänyt tuntei eikä ollu oikeen mitääs. Pidin ihan mahtavan raamis preppauksen, kysyttiin kymmenen minuuttia ennen et voitko pitää, joo pidin mie sen. Tutustun materiaaliin samalla kuin pyrin selittää sitä isosille, ihan mahtavaa. Maanantainan pelattiin ig, jiihaa.

Tiistai olikin sit mun vetopäivä. Opetin myös pelastushistoriaan. Se oli aika yllätys koko leirin, että olin hyvin tyytyväinen oppitunteihini, ne oikeesti onnistui. Pelastushistoriaa käsiteltiin muutamasta kohdasta, et ne teki lööppejä tapahtumista. Onneks muut käsitteli jo alun, nooan, abrahamin, iisakin, jaakobis, ja joosef. Ihme älyn väläys papilta. Nooan kohalla tehtiin koko leirin melonta retki saareen oltiin siel 5 min ja sit takaisin. Leikittiin siellä nooan arkki - laululeikki, mist sit tuli meiän leiri yks tavaramerkeistä, muuta oli bananas leikki ja tukkihumala. tiistaina leikittiin ekan kerran tukkihumalaa.

Keskiviikkona oli jeesusrata kierrettävänä ja organisointi mun vastuulla. Itse oli ihan tyytyväinen kokonaisuuteen ja tuntu et leiriläisetkin kuunteli ja mietti asiaa. Keskiviikkona oltiin myös notskillaa ja mää sain opettaa lisää älyttömiä leikkejä, paras oli all banana in the world, united. yeeaah

torstaina oli mulla kymmenen käskyä ja elämä jumalan tahdon mukaan. Mä oli tosi tyytyväinen leiriläisen kohalta tunnin kulkuun, muutama isos floppas kyl jutun. Ja näyttää et ne on kuunnellu mua, sillä messussa ne osas vastata papille saarnassa, ku se kysy et mihin Jeesus opetti tiivistämään kymmenen käskyä niin ne osas et rakkauden kaksoiskäskyy, toinen ryhmä ei osanu vastataa(ja se toine ryhmä olim kiltimpi ja vastaaottavampi kuulemma). Torstaina vietettiin leffailtaa, ja alun perin piti kattoo toi lintu ja kala, mut onneks se oli huonona se leffa ja sitä ei jaksanu kattoo. Leiriläiset oli aika täynä Jeesusta, ja sit tunkettiin käyntii oikeen käännytys video. lefassa sanottiin, et menkään tehkää lähimmäiset tietoiseksi Jla rakkaudesta. ja sit me katottiin Herkules, ja pappi vakuutti leffan jälkeen leiriläisille et yhtymä kohtia kristinuskoon löyty paljon.

Perjantai olikin sitten oikeen exstreemi päivä, ainakin tämmöisten huippu päähän pistojen osalta. Jälleen oli mun vastuu päivä. Päivärukoushetken jälkeen piti meidän mennä kävelee läheiseen vanhainkotiin ja sieltä kirkolle, Mut eikö meiän ihana pappi keksi, et kun meillä oli aikaa, ja eikä me päästy kirkolle aikaisemmin koska siellä oli muistotilaisuus, niin lähetään kävelee läheiselle linnan vuoren alareitillä ohi läheisen kartannon ja vanhoille kivihaudoille. No mun mielestä matka oli hauska ja hvyä, mut moni ei tykkäny, koska eivät olleet osanneet varautua. Auringo poltti kirkkaalta taivaalta ja monella oli huonot kengät jalassa. Vanhainkoti retki jöi turskaks. Käytiin vaan laulamassa. kyl kai vanhukset sai siitä irti, mut ehk et leiriläiset ois saanu siitä jotain, ois ehkä pitänyt hajaantua pienempii ja ryhmii ja kohdata niitä vanhuksii. Ja vähän mä oon ylpee, vika päivä ja oltiin vaan 15 myöhässä hiljaisuudesta, koska dilpomityön pyrky veny enemmän kun oli suuniteltu. mut kuiteski. ylpee suorituksesta.

launtai. Mitä mä otsikolla tarkotin. puukkojen sananheilä huito mun selkää ja pahasti. Parasta päivässä oli et se oli lyhyt. Muutamalla leiriläiselle oli haikee sanoo hei hei, niihin oli tusutunut niin hyvin. Launtai meni pakatessa ja palautteiden kirjottelussa ja konfis harjotuksisssa. ja se palaute, en tiiä et pystynkö edellen neutraalisit suhtautumaan asiaa. isoset sai myös täyttää palaute laput. Mitkä pappi ja diakoni kävi niiten kanssa sit läpi. No onneks mä en ollu paikalla niis koska mä oisin voinu räjähtää päin naamaa ja pahasti. Kysyin lounaan jälkeen, papilta et tuliks niis mitään ihmeellistää esiin, se anto ne paperit mulle ja sano, et lue rauhassa ja sitku palautin ne sano et käsitellään asiaan myöhemmin. Oli tosi ihana lukee, et miten yhen leirin isoset pitää mua tiukkapipona ja ihmisenä joka hauskapidonleirillä, et leirillä pitää olla vakavana, ja muun rooli on hukassa, et pyrin olemaan isonen ja muuta paskaaaaaaaaaaaaa. Nielin kyyneleitä ja rauhottelin kiukkua. ja eiku kun olin saanu luettuu ne, kuulutettiin, et nyt halipiirin kaikki. Teki mieli jäädä pois, mut leiriläisten takii menin, Ja sit ne isoset hymyilee auringoisesti ja halaa ja kiittää leiristä, en tiiä et tiesikö ne, et mä nää ne tekstit. Siis ite tottunut siihen, et hitto et jos joku asia vaivaa ja haluu antaa palautetta, et tulee sanoo sen hitto suoraan hitto päin naamaa, eikä selän takana täysin puskista. Tiesin kyl, et ne myräili mua, koska annoin aikaa suoraa palautetta niiden toiminsta, ajoissa paikalla olostoa, ja siit ne roolimalleja. Mutta odotinko tätä,no en. Mielestäni sovittiin,et leirin alussa et vastuualoista, et mä otan kontolleni jipot, mut ne saa kehitellä niitä, mut ei niiltä tullut ku yks laji. Ja keskiviikosta idea tuli niiltä, et mä hoidan leikit. Et hitto et mikä vaivaa. Ja vielä kun tiiän et mä ite rakastan leikkimistä ja niiden ohjaamista, se on mulla veressä, mut kyl annoin tilaa heille, ja suostuin niiten vetää tavi iltoja, vaik ehkä porukalle ois sopinut vaihtoehtoiltaohjelmat paremmin, ei hitto. sKyseenalaistaa mun ammattillisuuden yhen leirin kokemuksella, et silee, helvetti. Ja et minä kiellän hauskan pidon, minä nauraa yleensä leireillä puolet enemmän kuin muut yhteensä. Myönnän et käskytin isosii hommiin ja nukkuu ajois, mut hitto eikö ne oo tullut tekee sinne hommiik, ja oon sitä mieltä,et pitäkää hauskaa ja tehkää isosten kanssa jotain, kunhan se ei häiritse sitä työntekoa, niiden hoitoon uskottuja tekemisiä. Ja helvetti et ei ne oo tulleet valvomaan sinne öitä isosten kesken. perkele.

No onneks, sain melkeen heti perään ajaa yksin skootterilla kirkolle, ja kasata hetken itseeni seuraavaan juttua varten. Illala oli viel nuorten ilta mihin leiriläiset sai houkuteltuu mukaan. Siellä oli kivaa, oli kiva viettää aikaa niiden kanssa, ilman et suuri vastuu painaa päälle ja leikkiä niiden kanssa. ja pakko sanoo, et ei enää tunnu missään 10 kierrosta tukkihumalassa, kun pyörii yhteen menoon 150 kierrosta. et silleen. Oli kyl aika puhki ku pääs takas kämpille ja nukkumaan.

tänään mulla oli ohjelmassa 2 konfista, aamul toinen missä olin ehtoolisavustajana, ja toinen tän leirin konfis. Kyl oli hauskaa nähdä miten sama toteutetaan kahteen kertaa. Onneks saarna oli mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu, et sen jakso kaks kertaa kuunnella samana saarnana. kaks pappia vetivät sen dialogikeskuteluna, kerrankin ymmärs et mistä saarnataan. Siis koko viikko leirillä oli mun ja papin kanssa säätöä erilaululeikkijen sanoista ja liikkeistä, ei oikeen mitää ennalta tuttua leikittu samalla lailla, kummallakin oli ihan oma variaatio asialle. ja sama linja jatku sit konfiksessa. Me siunattiin parina puolet leiri porukasta, ja kummallakin oli hieman eoavat siunaus sanat. Pappi alko lausua, ja mä vähän ihmettelin lause muotoja, sil just toinen pappi oli sanonut mulle eri lausemuodoilla sen. Ja sitkku mä pääsenm mukaan papin lausemuotoon, niin se vaihtaa kesken kieroksen siihen mun eka käyttämään lausemuotoon ja mä meen ihan sekasin, juuri ja juuri saan pidettyy pokan vähän leveämmin hymyilen. no kaikki satiin kyl loppujen loppuks siuntattuu, ja ens kerralla sit uudestaan (leiri läppä)

Oli hyvä, et tajusin ennen kun lähettii kiertää kutsu paikkoja, niin tajusin et hitto mähän oon ainoo työntekijä joka kiertää alussa mukana, ja mun pitäis kai kohta sanoo konfirmoidulle ja sen perheelle jotain järkevää ja hengellistä ja kannustavaa äänen, sillä pappi häippäs kastaa ja diakoni häippäs stadiin,et joo. Mut tiiäön et ite olin huvittava näky siin kypärä pääs skopan kyydis, mut oisitte nähneet ku se pappi lähti ajaa sillä suurella kypärällä skopaa. sil mä sain sen auton jolla kuljettaa isosii paikkoihin. Olipa taas kyl kierros, kyl sain jotain järkevää suustani ulos, mut kun siiryttiin ekasta paikasta toiseen, niin yks isonen oli liikkeellä skopallaan, ja se sano mull viel lähös et aja niin et se pysyy perässä. no luuletteko et mä muistin sitä enää vaan kiihdytin ja se jäi jälkee. ja hetken pääst ihmeteltiin et mihin se jäi. Yks isonen heitti koska takan olit tull kytätä et ne olis pysäyttäneet sen, emmä uskonu ja sit yritettiin soittaa hälle, no eihän tietenkää kellää ollu numeroo hälle, ei kut sitten soitto 02 ja saatin numero jossa hänen äitinsä vastasi, ei ollu känykkää mukana, oli mahtava fiilis itelle et eka vastuuulla oleva kierros ja heti hukkaan yhden isosen mahtavaa. No viimein hetken kierreltyä tiemmi kohtas, ja ihon oikeesti ne kytät oli pysäyttäneet sen ja puhalluttaneet sen isosen, yes mikä kierro. Vika paikka jäi multa väliin sillä porukat tuli hakee mua jo pois.

Ainii käsitelläänkö puukkoja, joo. Pappi sano viel ennenkö hyppäsin mutsin kyytiin, et kun tuun perjantaine nuorten iltaa, niin tuun aikasemmin ja saan kesän palauttaa ja käsitellää isostenkin palauta, ei se kuullemma ihan noinkaan leirillä menny, et ei täs tartee purkaa ittee ja olo tilaa kun vasta perjantaina, et sillee,

Ainiin Kesä 2009 köntsäkin tuli julistettuu leirillä. Hyvä yleisö kontsä vuosimallia kesä 2009 Yhden leiriläisen pulla

 

mie tääl taas hei. ompa rauhallinen nuorten ilta ei nuoren nuortakaan.

mut joo asiaan. viikko vierähti nopeasti teltta leirllä ja siellä oli loppujen lopuksi nastaa. eipä ois vielä halunut pois mut kyl oli ihana päästää nukkuu sisätiloihin, päästä sisä vessaan ja kuumaan suihkuun leirin jälkeen. taas osaa arvostaa pieni asioita taas enemmän.

Mut joo itse leiriin. Lähettiin ajelee kohti leiripaikkaa aamusta. Mun vastuulla oli katsoa aamulla et kaikki on paikalla ja päästään aamulla liikenteeseen. Hyvä siinä oli kattella ku ei itellä ollu listaa tulijoista vain lukumäärä. No matkaa päätiin ja kahdesta leiriläisestä ei mitään tietoa. matka leiripaikalle sujui rattoisasti, yksi leiriläinen istui viereisellä istuimilla ja kyseli viiden minuutin välein et millo ollaan perillä. no perille pääsiin ja teltat saatin pystyy ja kaksi eksynyttäki löysivät tiensä perille. tämä ihana poike bussista ja jakoi teltan näiden eksyneiden kanssa ja kun hän joutui odotta heitä et saisi pystyttää teltansa, nin voi sitä märinän määrä et millon ne tulee, ja millo hän saa pystyttää teltansa. no viimein kaikki oli pystyssä ja ruokaa saatin vatsaan. lämitettiin ite kun leiri alkoi virallisesti vasta päivällisestä. sain kokea mitä olla keittotäti=). No leiri alkoi ja olimme muutaman muun seurakunnan kanssa alaleiri sääksi. Siis aina ihailu Kiisin tarinnan kerronta taitoja ja sen naaman väänyntää, mut kyl se aina ihmetyttään tarina taidollaan. pieni hijanen hetki ihastelusta. Ja tietenkin lämitti et hän tunnisti mut ulkonäöltä ja muisti et mää ollu hänen leireillään isosena. joo eka ilta meni rauhallisesti loppuun

Pääsin kyl ihan täysin toteuttaa itteeni ja käyttämään äänivarojani täysin rinnoin. Leirillä kuului että jokainen leiri kehitti itselleen huudon jota sai huuta joka välis jos halus. Meiän alaleiri huuto oli et yks ohjaaja luetteli seurakuntien nimet ja sit mie ja muutam mu nais ohjaaja huudatetaan leiriläisillä kysyen et mikä se on leiriläiset vastaa sääksi ja uudestaan kysytään et mikä se oli ja vastaus sääksi. Leirin kuluessa no perjantain aikana muut hävis kysymästä ja mien sain huudattaa porukkaa. Oltiin koko leirin kova äänisin alaleiri, välillä huusin kovempaa ku meiän ala leiriläiset (joit oli noin 50). leiri ohjelma vastuu ihmiset veikkas et muun ääni loppuu nopeasti. mut ei jaksoin huudattaa maanantai päivän loppu huutoon asti. Kiisi kiers meiät kaukaa kun mä pääsin huutaa.

Perjantaina ol vuorossa seikkalipainotteinen päivä. me melottiin, kiipeiltiin, airsfotittiin, jousiammuttin ja oltiin musapajalla. mukava päivä. Hermoo otti, se että meit oli kaks ohjaajaa vastuusa meiän pienestä porukasta. perjantainan ei olllu mulla välillä tietoo missä se toinen oli, ei ainakaan sielä missä vein meiän porukkaa eikä isosistakaan ollu aina tietoo. Sano et anto mulla vastun. et tietäisin et mitä se on ja mitä se on kun pari joka ei tee mitään. otti vaan pannuu aj ärsytti itteeni hitosti et tuntu et mä teen hommii ja muut ei.

lauatai olikin sit perjantaihi verrattuna, ei ite tattenut kun kattoo et leiriläiset olivat ajoissa vain paikalla. he pääsivät pelaamaan kaaosta ja kauppalaivapeliä. itse sain ottaa leirin aikan ainoot päikkärit. ja iltapävällä pääsi rauhassa teltta saunaan ja pesulle. oli mielenkiintoiset keskustelu, armosta saunassa.

sunnuntai oli kanssa helppopäivä. leiriläiset pelas afrikantähtee aamupäivä. Ite pääse käymään ikonipajalla ja tekee itselleni ystävydenikonin. Iltapäivästä leiriläiset uivat ja saunoivat ja päästin kokeilee roolipelaamista taistelun merkeissä.. saatin hakata toisiamme boffermiekoilla(kuvia facebookissa),ja meiän puoli voitti. Jeee.

Maanantai kuluikin sitten leiriä purkaessa. Leirillä kävi esiintymäsä pistaasipähinät. ihan kiva näytelmä oli joo yhen jälkeen lähettiinkin sit kotiin. Oli todella kivaa kun päästiin seurakunta keskukselle takaisin ja saatiin tavarat paikoille, niin miuta odotti muutaman kilsan kävelymatka kämpille ja jonk paras kohta on se viimeinen mäki. ei oiken millään jaksanut, leirillä joutui kävelee paljon ja leiriväsymys oli kovasti päällä et joo oli tos kiva matka.

Mut joo leiri oli hienokokemus, ja kiva oli olla sielä.Oli mahtavaa kun oikeesti ammatilaiset vetivät ohjelmia ja huomas et itellä on vielä matkaa. mut ompa jotain mihin pyrkiä. kesässä on vielä edessä yksi ripari ja muutama nuorten ilta. muuten tää alka olla ohi. Ajatukset alkaa siirtyä jo kohti syksyä ja kolme kuukauden reissua swasimaahan, alkaa jo jänskättää, sitä reissua varten avautuu kohti blogi. Mut hyvää kesää kaikille.

 

 

huh, vaaja kuukaus on taas pyörähtänyt. joo oon mie hyvä pitää blogii, tekstii tulee koskus jos sitä tulee. mitäs tähän kuukauteen mahtuikaan; perheleiri, kvel-leiri ja monta turhaa toimistopäivää

Oliko se vaan ekakertalaisen reaktio perheleiriin, mutta se oli aikaa hirveetä. Lapset ei tottele, vanhempia ei vois vähempää kiinostaa ja minä vanhennin muutaman kymmenen vuotta, olen kuulemma täti. Se oli kun kuuluttui, et nyt alkaa ohjelma sielä ja sielä, niin jotkut vanhemmat kömpii ulos, menee röökille ja alkaa sen jälkeen huutaa lapsiaan kasaa, ei mitään toivoo. Ja tosesin kanssa nyt parin diakonia työnalla olevien leirien jälkeen, et onks dianokoneille hitto joku asennevamma kaikkia muita ammattiryhmiä kohtaan vai vain minua. esim. perheleirillä tietääkseni oli tasavetaisena työntekijänä paikalla, mutta ainakun piti jotain hakee tai tehä, niin aina kuulu, että anni mene tai anni hae. ei helvetti. ja sit yks päivä tulinm huoneestani ylös ja jäin lukee ohjelmaa et mitähän seuraavaks: tulee komento mene ulos niiten kanssa ja sitten samainen henkilö itsee deittailee netissä. Ei *******.

ja oi sitten aivan ihana koko kesän odottamani kohokohta keharileiri. Joo tulipa taas todettuu, et ei missä tapauksessa oon mun juttu, ei enää ikinä enää tommosii työtehtävii mulle. Oli taas ihana leiri et työntekijä alennetaan avustajaksi muiden vapaa ehtoisten tasolle, no ei se mitään siihen on jo totuttu. Itse kyllä myönsin ääneenkin leirillä, et oma asenne oli hukassa melkee koko leirin, mut kyl siitä sittenkin selvittii, siis leiristä, ja sain ehkä kanssa onnistumisen kokemuksiin. ja ihastuin melkee uuteen leikkiin mikä on nyt mun lemppi leikki

oottekko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä X2                                           jalka on yksi                                                                                                                  Ootteko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä x2                                          jalka on yksi, jalka on kaksi                                                                                                 ootteko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä x2                                           jalka on yksi, on jalka kaksi, on polvi on kolme                                                            ootteko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä x2                                                 jalka on  yksi, jalka on kaksi, polvi on kolme, polvi on neljä                                                  ootteko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä x2                                               Jalka on yksi, jalka on kaksi, polvi on kolme, polvi on neljä, kyynär viisi                               Ootteko kuulleet hauskast, hauskasta seitsemän leikistä x2                                                Jalka on yksi, jalka on kaksi, polvi on kolme, polvi on neljä, kyynär on viisi, kyynär on kuusi   ooteko kuulleet hauskasta, hauskasta seitsemän leikistä x2                                              jalka on yksi, jalka on kaksi, polvi on kolme, polvi on neljä, kyynär on viis, kyynär on kuusi ja tämän on seitsemän

oikeesti ihan mahtava leikki voittaa jopa latokuivaajan ja aoringonkukan.

mitä vielä mun kesässä on jäljellä. 1 hiippakunnallinen teltaleiri(alkaa huomenna), yksi ripari ja konfis ja kesän päättärit. ainii mie löysin meiän viime kesän läksiäislahjat ihan vahingossa. oli mytyssä takimmaisen hyllynpäällä tavaroiden alla, huomasin ne kun etsin leiritarvikkeita leirille. et silleen.

ainii pieni sattumus tapahtu tos viime perjantaina. Oltiin pakkaamassa leiritarvikkeita kasaa telttaleirille yhden nuoriso-ohjaajan kanssa. Tais kummallakin mennä hermo toisiin. No oltiin sovittu et nähää toimistolla 11. On ohjaaja päättä herättää mut 8 aikaa aamulla viestillä et joo nähäänkin jo kymmeneltä, joo kyl jo ihana herätys oli. No joo sain itseni hoidettuu 10 toimistolle, sit ohjaaja laittaa viestin, et mee kasaa armeijatelttaa mä tuun kun ehin. menin varastoo ja katoin hitto emmä tätä osaa kasata, no se ohjaaja tulee paikalle vähän ennen 11, eli turhaa tulin ajoissa. Asiasta kuittailin hänelle, ja vitsailin et mitähän täst tulee ku ei tää yhteispeli toimi. No ohjaaja vetää ihan hirveet pultit asiat ja v****** saarnaa mulle asenteesta ja siitä jos ei kiinnosta niin vaihda alaa. Lähellä oli et räjähtänyt hälle päin naamaa taka, onneks muuten ens viikon leirist vois tulla aika paska. Täysin tyhjä räjähdys, en sannallakaan sanonu et en halu lähtee leirille, ja saarnaa mulle asenteesta, mikä on mun vahva ase. et sillee.

Totesin jälleen et hyvin olin pakanut tavarat mukaan lähtiessäni mäeltä kesän alussa. ei ollut tuulipukuu, saappaita, maapussii eikä alustaa. eli huvin olen lähdössä telttaleirille. no onneks toinen kesätyöntekijä lainaa alusta, makuupussin ja saappaat, eli ehkä mä pärjään.                                              

joo, on vähän aikaa siitä kun viimeksi tänne päivitin tapahtumia. Parin viikon sisään on mahtunut ,muutama nuorten ilta, poikaleiri, 2 konfista, juhannus, avoinet ovet, vr töppäilyt, ja vihdoin viimein sain skootterin alle.

Oli ihanaa vetää yhtä nuorten iltaa lauantailtana, ja kun ilmoitin puol 9 aikaa, et nyt on hartaus, koko tila tyhjeni minutiissa. Paikalle jäi yksi vanhempi nuori ja sit vaa juteltiin. Ja tänää kun oli taas mun nuorten ilta, ja jaoin tutustumislaput, tapahtui taas puol 8 katoamistemppu. No eipä mittää kun laitettiin ovat kiinni ja häippästiin 2 vanhan nuoren ja papin kanssa pitsalle. Taas on tullu syötyy liikaa roskaruokaa...

14.6 oli ihku ihanan talviriparin konfis. Oli ihanan nähdä niitäkin nuoria pitkästä aikaa. Messukin meni hyvin ja enkä kaatanut kenenkää päälle viinejä. Kyl vaan oli tosi vaikeita virsijä, en osanu yhtään. Pitäis käydä kai useammin kirkossa =). Nyyh, ei saatu yhtään kutsua, mutta häivyttiin sitten siitä pitsalle. Sen jälkeen mulla ja papilla oli tylsää ja päätettiin sitten lähteä katsomaan toisen leirin konfista toiseen kirkkoon. Kyllä tunsi itsensä sillo tosi hurskaaksi. Mut olipa tylsä toinen messu, ei hirveesti otettu nuoria huomioon, saarna ei hirveästi koskenut nuoria ja virret viel perseemmästä kun meidän konfiksen. Messu ei ollu päämessu ja siit ois voinu tehdä nuorille suunatun mut ei niin ei.

Mitäs sitten on tapahtunut täälä. Ai niin ihku ihana poikaleiri. 30 toista sukupuolta olevaa ja minä ja yksi tyttö isonen. Ihanaa. EI oli kiva lähtee sinne, tiesi jo viime kesästä millasta leiriä odotti ja oli positiivistä. Tänä vuona oli paljon vähemmän ohjaajia mukana, niin sai itsekkin tehdä paljon töitä. Oma kohokohta piti olla ig, mutta kun lähdin ohjaamaan leikkiä, niin tuli tunne itselle et mä en vedäkkään tätä leikkiä, tuntui et toinen ohjaaja hyppi mun varpaille ja sekotti mun ohjauksen, et säänöt tuli tosi epäselvästi. Ohjaaja joka ei leikkinyt kokonaisuudessa leikkiä, yritti mun yli kävellä. mut ei kaikki hyvin loppujen lopuksi. En vaan ite henk. koht. tykkää täällä valitsevasta isostyylistä poikaleirillä. Otetaan kaikki halukkaat, je ei siin mitään, mutta tuntu siltä että suurimmalla osalla oli motivaatio ja asenne hukassa koko leirin. Minä ja toinen ohjaaja vedettiin täysillä ja isosia sai raahata perässä. Vedetään vain pakollinen ja ei leikitä leiriläisten mukana, vaan istutaan toisessa huoneessa sen aikaa. No ehkä se on sitä, että tulee ihan erilaisesta kulttuurista. Ja tottunut siihen et isoset tekee saman minkä leiriläiset ja asenne on tärkein työkalu.

Joo ihan rakastin tätä vr toimia, sillo toijala onnettomuuden jälkeen. Lähin silloin keskiviikona leiriltä pois puol 3 aikaa ja tarkotus oli lähteä suoraan porukoille mäntsälään juhannusta viettämään. Normaalisti matkaan ois kulunut aikaa noin 2 tuntia, mutta täl kertaa matka aikaa kerty semmoset 6 tuntia. No oma virhe kai oli mennä tampereelle, kun olin ensin lukenut netistä et juna kulkee pysähtymättä kuitenkaan toijalassa. No kun saavuin tampereelle, tajusin välittömästi, että virhevalinta. Palvelutiskit ihan täynnä, muutaman tunnin jono. No onneks tajusin ostaa lipun automaatista, ja onneksi ehin seuraavan bussikuljetukseen mikä lähti hämeenlinna. eli pääsin pois tampereelta. Bussi matka olikin aivan ihana, koko matkan edessäni istui pikku poika joka oksenteli koko matkan (1,5 h). No kun päästin Hlinnaa meille luvattiin et 10 vaille 6 lähtis juna riksuun. No se juna olikin sen puol tuntii myöhässä. No saavuimme kuitenkin riksuun. Ensin oli tieto et hetkenpäästä lähtis juna joka pysähtyis myös jäkessä, mihin mie pyrin ja soitinkin mutsille, et kohta oon jäkessä, et tuutko hakee. No sit sitä ei kuulu ja sit ilmotetaankin, et kohta juna joka pysähtyy seuraavan kerran tikkurillassa. Kyllä kiitos Vr. No soitto äiskälle ja äiti haki sit mut tiksistä, ja Kotona oltiin puol 9.

Juhannus menikin sitten sateessa porukoiden kanssa mökillä. Mulle annettiin tehtäväksi hakee mun mummi ja pappa tikkurilasta. No lähdin liikkelle mäntsälästä siinä 2 jälkeen, mutta eikö tietenkin sillo just oli tapahtunut se onnettomuus motarilla, ja motari oli tukossa lahteen päin, ja samaten vanha hesan tie lahteen päin. No lähin ajamaan meiltä kohti lähtintä motarin liittymään et pääsis sieltä vapaasti hesaan päin motarii. no ehdin just pois asuin alueelta ja vanhalle tielle ja juutuin jonoon. Onnekseni lähellä oli risteys, jossa pystyin heittää auton ympäri ja nokka kohti vanhaa tietä kohti jäkee ja motarii sitä kautta tiksiin. Oli kiva kun tiksistä otin mummi ja papan kyytin, niin piti miettii miten hitossa pääsen mäntsälään ku kummatkn yleiset tiet oli jumissa. No onneks muistin reitin tuusulan väylälle, ja sielt sitä väylää jäkeen ja sielt kelliksen kautta kotiin. Juhannus muuten oli kiva, vettä satoi. Ja tietenkin oli pakko päästä uimaan, no eiköhän siitä päälle tullu sitten kesä nuha, no nyt sitten alkaa pikkuhiljaa helpottaa.

Joo tykkään edellee kyl Vr. Tulin takaisin työpaikkakunnalle maanantai illasta. No eipä ihme juna oli taas kerran myöhässä ja kun päästiin asemmalle missä jäin pois juna sen verran nyöhässä et myöhästyin viimeisestä bussista joka vei työpaikkakunnalle. Ihanaa vr. Etenkin kun junassa kuulutettiin paikkakunta mihin olin jäämässä ja juna pysähtyi keskelle metsää muutamaksi minutiiksi. Niin jos juna ois menny suoraan asemalle, oisin ehtinyt bussiin, et näin.

No tiistaina työssä oli vuorossa mulla ja toisella nuorisotyönohjaajalla oli avoimet ovet vanhassa leiripaikassa. Paikalle tuli ihaniin vanhempii ja heidän rääkyviä lapsiaan. Todettiin ohjaajan kaa ettei tää oo meiän hommaa ja eikä kuulu meiän työnkuvaan vahtii, et montako keksii yks kakara ottaa, ja eikä niiden toimintaan ei saanu ees puuttuu. et oli tosi kiva ilta.

Mut positiivistä. mun telkari toimii vihdoin. Onneks porukoil oli samanlainen boksi ja kaukosäädin, et sain otettu kaukosäätimen mukaan, ja sain asetukset kuntoo ja näen telkkarista ohjelmaa. Jeee. Ja Mahtavaa 3 puolen viikon kyselyn jälkee sain skootterini käyttöön taas.

Mut eise ollu yhtään helppoa. Eka oli hukassa skootterin avaimet. Kellään ei ollut paikalla olijoista tietoo niistä mitään. Sit muisteltiin, et mie olin jättänyt avaimet viime kesän jälkee avaimet nuor. papille. JA tietenkin ne oliuvat hänelle ja hän leirillä ja eikä vastannut puhelimeen. No sain sitten samana konfis sunnuntaina ne avaimet, mut eihän mulla ollu sillo tietenkään varaston avainta missä pyörä oli. No eipä se sillo haitanut, koska maanantaina lähdin sitten poikaleirille. Mutta eilen kun tulin taas töihin ajattelin, et haempa sen varaston avaimen ja katon et pyörä on kunnossa. No ensin piti etsiä varasto missä pyörä oli. No kiltti toimiston täti antoi minulle nipun avaimia et kokeile noista et käviskö joku niistä siihen varastoon. No arvaattekon, no eihän tietenkää mikään avain ei käynyt. Sit toimisotn täti yritti muistella, et ottikohan se työntekijä sen. No sit soiteltiiin ihmisille ja kyseltiin et oisko erinäisillä ihmisillä avaimia sinne. Ja tuntui, et ei kellää oo tietoo. sit joku keksi et suntioilla vois olla, mut eihän ne oluu enään töissä eli skootteri jäi viel tänää odottamaan. No tänä aamuna saatiin yks suntio kiini ja kuultiin, et ei suntioilla oo avainta sinne. Mahtavaa. Sit soitettiin isännöitsäjälle, ja se käski kysyy yheltä nuoriso-ohjaajalta. Ja tietenkin hän oli lomalla eikä vastaa mihinkää. Aloin jo miettii, et jos murtautuisin siit ovesta sisään. Mutta oneksi mahtava nuoriso-ohjaaja etti taloustoimistosta kaikki avaimet, ja löysi vihdoin avaimen joka kävi siihen oveen. Halleluja. Hetken käynistelyjen jälkee pyörä suostui myös lähtemään liikkeelee, koska eka pelättiin et akussa ei oo virtaa, kun ei meinnanu lähtee liikkeelle, mut onneks ei. Eikun sittenkun laitettiin takapyörään lisää ilmaa ja kiristettiin takajarru ja sitten vaan liikkeelle. Yritetteen etsii myös sylintereitä, mut ei löytynyt. Ohjekirjassa sanottiin et avaa luukku ja siinä ne on. Mut ei kerrottu et mikä luukku.? Mut tärkeintä se toimii ja liikkuu.

Olipa leirillä iltapallal outoa yoqurttia. Niin tiesitttekö, että porkkana on hedelmä? Emmie miekään, mutta nytpä tiedän. Tarjolla oli perinteinen hedelmä yogurtti. Katsottiin purkin  kuvia ja hedelmien joukossa oli porkkanan kuva. Asia alkoi kiinostaa meitä ja ihmettelimme, että porkkanaa hedelmä yogurtissa, mutta kyllä tuete selostuksessa luki tiivis porkkanaa. Että sillä tavalla.

Olipa kaksi kauheaa päivää kesäkerhossa. Tiedämpä taas, että osaan käyttää sanaa ei. Kouluikäisiä lapsia, jotka ei osaa ollenkaan käyttäytyä. Alkoi meno vaikuttaa pari vuoden takaista iltapäiväkerho meininkiä, mutta ei ihan. Juuri ja juuri sieltä selvinneenä juoksin jo seuraavan varkkarileirin palaveriin. Oli kivaa, että tänä vuona oli muistettu, että miekin olen lähdösä sinne leirille, ja sainkin sit kivasti vastuuta. Vielä ennen leiriä ja juhannusta pitäis handlata yksi nuorten ilta ja konfis.

Mutta ihanaa huomenna pitäisi mun saada taas skootterini käyttöön. Taas ihmettelin, että mikä avain kirous mua tänä kesänä oikeen vaivaa. Skoottetin talliin ei ollukkaan avainta vaan se on toimistossa joka meni kiini, eli huomenna avain sinne. Ja itse skootterin avaimesta ei varmaa tietoa, toivottavasti löytyy huomenna. Haluaisi päästä liikkumaa laajemmin ja enkä tykkää kävellä näin paljoa.

Joo muutenkin oli kiva nähdä viime kesän työntekijöitä. Tuntui ihmeelliseltä istua ja suödä pitkästä aikaa heidän seurassaan. Toiselle onnea ja menestystä saksaan, kyl sie pärjäät.